Eilen aloittaessani taas uutta pikkusukkaparia minua kohtasi onnettomuus:

Puikko poikki! No ei se mitään, olen Nancy Bushin ohjeilla neuloessani tottunut myös neljällä puikolla neulomiseen. Katkennut puikko on tummempi kuin muut, ja ajattelin katkeamisen johtuvan materiaalivirheestä. Etteenpäin, sanoi mummo lumessa.

Ensimmäinen sukka valmistui ja toinen oli alullaan, ja taas sama juttu. Onko tämä nyt se kuuluisa aloitusmaksu?

Yhden kuvan sijaan lähetänkin valmistajalle kaksi kuvaa. Brittany lupaa kyllä korvata normaalissa käytössä katkenneet puikot, mutta pyytää varautumaan kahden viikon odotukseen. Tässä tapauksessa se on tuskallista, sillä tämä on ainoa 2,25 mm puikkosettini. Kolmella puikolla en sentään osaa sukkaa neuloa, varsinkin kun puikot ovat vain 12,5 cm lyhyet.

Täytynee etsiä uusi jämälankakerä odotellessa. 

Tellu-Tellervo kyselee olenko pitänyt lukua neulomistani sukkapareista. En oikeastaan ole tämän kummemmin, täällä ne ovat tallessa ja muistin tukena. Tuskin suurta yleisöä kovasti kiinnostaa kenelle sukat neulon, mutta itse olen hyvin kiitollinen tällaisesta muistiinpanomahdollisuudesta. Tätä muistilappuia ei voi hukata! Viime vuonna tein nelisenkymmentä sukkaparia, mutta ihan varma en voi lukumäärästä olla sillä aloitin bloggaamisen ja siten myös muistiinpanojen tekemisen vasta Toukokuussa.