Sain melkoisen määrän langanloppuja tuhottua vuoden kestäneessä peittoprojektissa, josta jäi jäljelle entistäkin hankalammin hyödynnettävä sotkusykkyrä. Onneksi satuin törmäämään Heimolassa mielenkiintoiseen tekniikkaan, josta en ollut ennen kuullutkaan!

Malli Sinnepäin-Qvidi-Mina-palasista koottu pussi
Lanka Ohuita sukkalangan pätkiä kaksinkertaisina
Menekki 338 g
Koukku Brittany 3,75 mm
Vuori Prisman ekokauppakassi

Se siitä seuraa kun vain neuloo eikä seuraa mitä ympärillä tapahtuu. Tällaisia virkkausprojekteja tupsahti kymmenittäin vastaan kun aloin googlettaa tätä tekniikkaa. Varsinaisia ohjeita ei löytynyt, muttta kursseja käynnistyy jatkuvasti siellä ja siellä, mutta ei vaan täällä. Vaivoin löysin tiedon tilkun silmukkamääristä ja bonuksena myös vinkkejä puolikkaan tilkun tekemiseen. Ihan koko filosofia ei auennut, mutta hyvä näinkin. Tämä on kivaa!

Nyt sain tuhottua myös kaikki mustavalkopilkulliset langanpätkät. Niistä alkoi tulla jo riesa, sillä olin edellisessä tilkkuprojektissa leikellyt ne irti yksivärisistä pätkistä ja jättänyt sotkeutumaan keskenään. Tänne ne hävisivät pätkä kerrallaan. Jatkoin langat reippaasti solmimalla, ja auenneet ja repsottavat hännät tikutin huovutusneulalla kiinni kassin kasaamisen jälkeen. Auennut solmu ei tällasessa työssä sinänsä haittaa, koska lankoja kulkee aina kaksi rinnakkain. Kanavaneulahommia tähän projektiin sisältyi muutenkin ihan kiitettävästi.

Kassi painaa melkoisesti, mutta silti tykkään siitä kovasti. Näitä pitää saada lisää. Ensin täytyy kuitenkin hankkia lisää langanpätkiä. Hop hop neulomaan siitä!

Toivottavasti pääsen nyt puikottamaan kun tämä koukuttaja on valmis.

Malli Itse pähkäilty
Lanka Novita Tennessee (vihreät ja valkoinen, kahvojen musta), Novita Linnea (musta)
Menekki 330 g
Koukku 3,5 mm
Vuori Prisman ekokassi

Pinkin kassin jälkeen jäi vielä virkkaushinku, joten ajattelin huitaista toisenkin kassin. Lankalaarista löytyi kerä äklönvihreää ale-Tennesseetä, yksi vähän toisenlainen vihreä näyte-Tennessee ja valkoista jämä-Tennesseetä. Linneaakin oli vielä "runsaasti" jäljellä.

Paloja on kassissa 84 kappaletta, ja ne ovat kaikki täyttä tavaraa. Vain vähän pylväitä, runsaasti kiinteitä silmukoita. Lankaa upposi niihin aivan hirveä määrä. Vaaleampaa vihreää meni lähes kerä ja mustaa Linneaa yli kerä. Siihen hurahti Linnean loput. Sunnuntaina täytyi lähteä hätäostoksille kauppaan (jee, meidän kylältä saa taas Novitan lankoja!). Ostin mustaa ja valkoista Tennesseetä, ja kuinka ollakaan, jos valkoista on olemassa kahta sorttia niin tietysti ainoa tarjolla oleva on sitä väärää. Valkoinen loppui kesken, mutta onneksi löysin sitten laatikon pohjalta vielä jonkinmoisen kiekuran joka oli jäänyt jostain muusta työstä. Jämälankaprojekti poiki siis pari uutta kerää, voihan nenä. Toinen kerä vielä sitä liian kirkasta valkoista.

Laukusta tykkään hurjasti. Siinä on jotain retroa, tulee mieleen vanhat paperinpala-animaatiot 60-luvun telkkarista. Se pääsi heti käyttöön, joten pinkki kausi jäi sitten melko lyhyeksi.

Kohtuulliseen kesälomaurakkaani kuului kesälomakassin tekeminen. Se jäi lomalla tekemättä, mutta ensimmäisen työviikon aikana sain sen sitten valmiiksi. Siihen on käytetty pelkkiä jämälankoja.

Malli Itse mietitty
Lanka Valkea ja pinkit Novita Tennessee, musta Novita Linnea
Menekki Noin 200 g yhteensä
Koukku 3,5 mm
Vuori Prisman ekokassi

Värivammani alkaa helpottaa. En eläissäni ole sietänyt pinkkejä vaatteita päälläni, enkä juuri muissakaan tavaroissani. Tämän kassin oli alusta alkaen tarkoitus tulla omaksi kassikseni. Pinkki on jollain tavalla alkanut viehättää silmääni, ainakin musta-valkoisella höystettynä.

Neliöitä on kuusi erilaista, ja ne on järjestetty putkiaivoinsinöörimäisen järjestelmällisesti riveihin. Linnea ei ole aivan yhtä kiiltävää kuin Tennessee, joten noista mustista reunuksista tuli aivan lakritsimaton näköisiä. Palaset on yhdistetty ommellen.

Ekokassi on käännetty nurinpäin ja tungettu päällysteen sisään. Päällyste on pienempi kuin kassi, mutta odotan että virkattu päällinen venyy jonkin verran käytössä, joten rypytin kassin suun liian väljyyden siten että se joustaa jonkin verran. Luultavasti joudun kuitenkin ompelemaan sen vielä uudestaan jonkun ajan kuluttua.

Minulla on nykyään joka paikassa tuollainen kassi mukana, sen lisäksi minulla on aina tietenkin käsilaukku, eikä sekään kovin pieni. Jostain syystä mukana täytyy aina kuljettaa puoli litraa vissyä, putkilot käsi- ja jalkarasvaa, kamera ja sen johto, muutama neulelehti, matkaneule, nippu printattuja neuleohjeita, mittanauha, puikkopussukka, karkkipussi, pyöränpumppu, pikkupyyhe (polkupyörän satulaa varten), sateenvarjo, paketti nenäliinoja ja tennispallo. Eihän sitä koskaan tiedä missä voi neuloa... tennispallo on muuten kätevä selän hierontalaite: pallo selän ja seinän väliin ja sitten vain kyykkyyn-ylös-kyykkyyn-ylös...

Autottomina päivinä kassi pysyy ihan hyvin polkupyörän korissa. Vuosikerta-Vippini on joskus ollut pinkki-valkoinen, nyt vain kalpea aavistus entisistä väreistään. En halunnut ostaa uutta polkupyörää vaan pelastaa jonkun vanhan. Kierrätystä tämäkin on.

Sain käsiini taas Novitan näytepussin vuodelta 200X. Tällaista kirjavaa Kotiväkeä en ollutkaan ennen nähnyt. Osa 12 hengen juhannuseväistä mahtui kasseihin oikein mukavasti.

Malli Elisa's nest tote
Lanka Novita Kotiväki Colori ??
Menekki Noin 50 g / kassi
Puikot 5,5 mm muovipyörö ja 2,5 mm sukkikset

Lankakerässä ei ollut vyötettä, mutta paksuuden ja kerän koon perusteella määritin sen Kotiväeksi. Uusimmissa värikartoissa ei Kotiväki Coloria ole, eikä niissäkään muutamassa jotka aikaisemmin olen printannut itselleni. Jonkinlainen muistikuva minulla kuitenkin on että olisin joskus aikaisemminkin nähnyt kirjavaa Kotiväkeä.

Nämä värit eivät houkutelleet mihinkään sisustusprojektiin, mutta taistelussa muovikasseja vastaan ne eivät haittaa laisinkaan. Lankaa on jäljellä vielä kahteen samanlaiseen kassiin. Elisan verkkokassi on mukava ja nopea neuloa.

...on jo ihan aito neiti, alle kahden vuoden iässä. Sovittelee laukkua ja kenkää tämän tästä. Neiti 9 v:n virkkaama punainen laukku viehätti pikkuneitiä niin kovin, että lupasin virkata pikkuiselle oman laukun. Mittasin vielä ennen pikkuisen kotimatkaa strategisen mitan. 70 sentin lenkki on helppo pujottaa pään yli eikä jätä laukkua roikkumaan liian matalalle.

Malli Kehittyi sitä mukaa kun virkkaus edistyi
Lanka Novita 7 veljestä
Menekki 74 g
Koukku 3 mm

Ajatus pienen sievän punaisen laukun virkkaamisesta täytti pään niin totaalisesti, että koukkua ei juuri malttanut laskea kädestään. Nurinkurisesti aloitin virkkauksen läpästä.

Isoäidin virkkaamassa laukussa on tietenkin oltava isoäidinneliö, ja siitä tämä projekti alkoi. Neliön ympärille virkkasin kerroksen pylväitä ja sitten kahdelle sivulle tasauskolmiot, jotta sain neliön kärjelleen. Jätin sitten läpän huilaamaan.

Laukun pohjan aloitin ketjusilmukkarimpsulla joka on suunnilleen läpän yläreunan levyinen. Siihen virkkasin kolme kerrosta pylväitä ja sitten aloin virkata pylväitä koko lapun ympärille. Reunat nousivat automaattisesti ylös kun jatkoin samalla silmukkamäärällä. 11 kerroksen jälkeen laukku alkoi näyttää sopivan korkuiselta. Sen jälkeen tein vielä pari kerrosta pylväitä laukunsuun takareunaan, jotta läppä asettuisi sopivalle korkeudelle. Virkkasin läpän kiinni kiinteillä silmukoilla nurjalta puolelta.

Viimeiseksi virkkasin vielä olkahihnan. Aloitin kahdeksalla pylväällä ja parin kerroksen jälkeen kavensin leveyden kuuteen pylvääseen. Kun hihnan mitta alkoi lähestyä 70 senttiä, levensin vielä hetkeksi kahdeksaan pylvääseen ja kiinitin laukun reunaan. Virkkasin vielä läpän ympärille kerroksen kiinteitä silmukoita. Valmis!

Kunhan saan tyttöselle kevään viimeisen sukka-lapassetin valmiiksi, pakkaan sen laukun sisään ja pistän postipojan asialle.

Räystäät jo tippuvat ja talitintti visertää "tytii, tytii". Kevättä ilmassa.

Malli Neliön silmukat laskeskeltu täältä, loput mietitty itse
Lanka Mayflower Cotton, 100 % puuvilla, 170 m / 50 g
Menekki Laukku ilman kahvoja painaa 200 g, kaksi kerää kutakin väriä tarvittiin
Koukku 3 mm
Sisus Prisman ekokassi

Hitaissa Kiireissä törmäsin viime vuonna aivan ihastuttavaan peittoon, enkä saanut sitä millään mielestäni. Kun lomalla shoppaillessa törmäsin sopivanvärisiin puuvillalankoihin, saivat sukkapuikot väistyä välittömästi.

Kassien virkkaaminen jaksaa vain viehättää. 24 neliön neulomiseen meni kolmisen päivää. Päättelin langanpäitä ja kasasin kassia sitä mukaa kun neliöitä valmistui. Ensin näytti siltä että neliöiden koko on niin hassu ettei se mene tasan kassin leveyden kanssa, ja harkitsin jopa vuorin ompelua, mutta päädyin sittenkin alkuperäiseen ekokassiratkaisuun. Virkkasin neliöihin ruskean reunuksen ja yhdistin ne ketjusilmukkasiksakilla, jolloin leveät välit kompensoivat kolmesta neliöstä puuttuvan leveyden. Neljä neliötä olisi ollut joka tapauksessa liikaa.

Täytyykin muistaa pian ostaa auringonkukansiemeniä. Olen viime vuodet kasvattanut lähes joka kesä muutaman parimetrisen auringonkukan.

Tässä viime kesän satoa. Esikasvatus unohtui, mutta pohjalta muovilla vuoratussa eteläseinällä olevassa penkissä ne kasvoivat siemenestä näin komeaan kukkaan. Kuva on otettu elokuun viimeisenä päivänä.

Kiitokset kaikille lehtisukkiani kehuneille! Tässä kontintäytettä hieman yli viikon takaa.

Malli Novita Kevät 2007, malli 37 hieman muunneltuna
Lanka Novita Tennessee punainen ja khaki
Menekki Molempia melkein 100 g
Koukku 3 mm
Ekolaukku Prismasta (0,60 €)

Koska 3½-millinen metallikoukkuni oli lainassa Neiti 9v:llä, aloitin virkkauksen puolta milliä pienemmällä, mitä sain kyllä myöhemmin katua. Jouduin nimittäin virkkaamaan 10 ylimääräistä ruutua siitä syystä että 3-millisellä koukulla tulee huomattavasti pienempiä palasia kuin 3½-millisellä.

Khakin värinen lanka on sisareltani saatua vuosikertalankaa, jota yllättäen saakin vielä. Värinumerot eivät täsmää mutta väri kuitenkin. Siis tuo vihreä tai ruskea valosta ja katsojasta riippuen. Pelkäsin että tuo kameleonttiväri ei riitä, joten tilasin Novitaklubista khakin väristä Tennesseetä varalle. Lankaa sitten jäikin ihan yli, joten nyt minulla on taas tuollainen yksinäinen vihertävä Tennessee-kerä josta ei oikein saa mitään...

Tätä kassia tehdessäni ylitin itseni olemalla äärettömän järjestelmällinen. En antanut itselleni lupaa aloittaa uutta palaa ennenkuin edellisen palan langat on päätelty. Aivan loistava idea! Tylsää päättelyä tuli vain vähän silloin tällöin ja viimeisen palan päättelyn jälkeen pääsin suoraan tuunaamaan kassin suuta ja kahvoja.

Kassimaniani ei rajoitu tähän yksilöön, sillä verryttelin ensin tällä projektilla.

Malli Novita Kevät 2007, malli 37 hieman muunneltuna
Lanka Lidlin Colorado
Menekki Noin 150 g
Koukku 3,75 mm puukoukku
Ekolaukku Prismasta (0,60 €)

Neiti 14 v. toivoi keväällä sinisen kirjavaa puuvillalankaa Lidlistä ja saikin paketillisen, mutta virkkausinspiraatio jäi neulomisvimman jalkoihin. En voinut pitää näppejäni erossa langasta, ja niinpä aloin tehdä päällystä ekokassille. Cucumberpatchisssa asioidessani olen parilla kerralla tilannut välikoon virkkuukoukun (ihan ylimääräiseksi herkuksi), ja tässä testasin sellaista ihan kunnolla.

Koukku on kärjestään vähemmän muotoiltu kuin metallinen, ja vaatii hieman toisenlaista asentoa toimiakseen tällaisen lohkeilevan löyhäkierteisen langan kanssa. Koukun pitelykohdasta puuttuu litteä kohta, mikä vaikeuttaa hieman virkkausta sillä koukku pyörähtää erittäin helposti huonoon asentoon. Mutta ulkomuoto ja ylellinen tuntu korvaavat kaiken vaivan. Tällaisella koukulla virkkaaminen on kuin korkokengillä kävely: niin hankalaa mutta niin ihanaa!

Korkokengillä kävely jää joksikin aikaa, sillä olin maanantaina leikeltävänä ja neuloskelen siksi vielä seuraavat kaksi viikkoa enimmäkseen takakenossa ja selälläni. Paranemista tapahtuu hurjaa vauhtia, joten toivoa sopii että neuleita valmistuu jopa enemmän kuin normaalisti. Ellen innostu lukemaan. 

Malli Elisa's nest tote
Lanka The Cotton Garden Viola (170 m/50 g)
Menekki vajaat 50 g
Puikot 5 mm pyörö, 3½ mm sukkapuikot
Virkkuukoukku 3 mm

Olipa vaihteeksi kiva neuloa puuvillaa! Kassillinen Violaa on kerännyt komerossa pölyä ja hometta jo toista vuotta, mutta varasto pysyy lähes yhtä suurena koska tähän upposi vain yksi kerä.

Löysin linkin tähän ohjeeseen jostain suomalaisesta neuleblogista, mutta nykyisin luen niin monia blogeja etten juuri jouda kommentoimaan enkä erityisemmin enää muista missä ihanat ohjeet olen nähnyt ensimmäistä kertaa. Niin mielelläni kehuisin neulesiskoa joka tuo uuden ihanan mallin esille.

Verkkoneulos on melkoisen aivotonta neulottavaa, ainoa muistettava asia on kummalleko puolelle silmukkajonoa reikä tehdään. Mallikerta on siis 4-rivinen ja siitä kiva, että silmukkajonot eivät mene kierteelle niinkuin 2-rivisessä. Pääsin kokeilemaan myös uutta tekniikkaa, kiinnitettyä I-cordia. Ihan helppoa.

Kassi näyttää vielä paremmalta kun täytteenä on pehmeitä asioita.

Ainoa asia joka vähän vaikuttaa kummalliselta tässä kassissa on pienehkö suuaukko ja se että kahvat ovat kiinni ihan samassa paikassa. Joko en ymmärtänyt jotain ihan oikein tai sitten sen kuuluu olla tuollainen. Ehkä ensi kerralla poimin enemmän silmukoita suuaukkoa varten niin saan siitä leveämmän.

Kassi ei siis aukea kovin isoksi suustaan, mutta masu venyy ihan loputtomiin. Kassin täytteenä on neljä kerää Nallea, yksi 7 Veljestä ja yksi Kotiväkeä. Siinä nähtävästi onkin koko Nallevarastoni (jämäkeriä lukuun ottamatta), muut Novitat kaapissani ovatkin 7 Veljestä ja Isoveljeä. Jospa niistä jotain joskus keksisi... kaikki kun ovat eri värisiä.

Pikku pirpana tarvitsee (ainakin Mamman mielestä) kerhokassin. Ihan pakko oli ryhtyä tähän työhön!

Malli Suuri Käsityölehti Maaliskuu 2006
Lanka Novita Tennessee valkoinen ja pinkki
Menekki Valkoista noin 100 g, pinkkiä noin 140 g
Koukku 3 mm

Pikkuisessa jenkkikassissa pääsi virkkausvimma täyteen vauhtiinsa. Väri on niin herkullinen että sitä ei olisi millään kyllästynyt tuijottamaan. Kun kaikki osat oli virkattu, alkoi ompelukoneen kesytys hirvittää. Menikin yli kaksi viikkoa ennenkuin uskalsin yrittää. Ihan suotta pelätty, se onnistui hienosti.

Huomisaamuna lähdemme lomareissulle Länsi-Suomeen, ja mukaan otan mm. hennon vaaleanpunaista ja valkoista Tennesseetä... kaverille kans. Yhden työn varassa en sadelomalle ole lähdössä, vaan matkakassiin on pakattu myös sukantekele ja huivitarpeet.

Minulla on lähes kymmenen valkaisematonta puuvillaista ekokauppakassia, joista pari aina majailee rullalle käärittynä käsilaukussa. Usein tulee myös otettua ekokassi käyttöön kun lisäkanninta tarvitaan supertilavan Marilaukun lisäksi. Halusin vähän fiinimmän hätävaralaukun, ja Novitan kevätnumerosta löytyikin yllättäen ohje.

Malli Novita Kevät 2007, malli 37
Lanka Novita Tennessee
Menekki noin 150 g
Koukku 3 ½ mm
Muutokset Yläreunan pylväsrivi ja kahvat

Virkkasin yläreunaan vuorotellen ylös- ja alaspäin kapenevia kolmen pylvään ryhmiä reunuksen korostamiseksi ja lisäpituuden saamiseksi ja lisäsin neljän pylvään levyiset virkatut päälliset kahvoihin.

Musta lanka ei oikein näytä kesäiseltä, mutta ajaa kyllä asiansa. Jos virkkausintoa riittää, voisin kokeilla myös vähän heleämmällä värillä. Jostain syystä hyllyni pursuvat neuleohjeita ja virkkausohjeet loistavat poissaolollaan. Nyt olisi käyttöä kukkapalamalleille. Ehkäpä niitä jostain putkahtaa eteen kun en etsi liian innokkaasti.

Tämä pikkulaukku on ollut työn alla jo niistä ajoista kun tein Elegante-huivin. Ilman vuoria se odotteli kärsivällisesti lankakorin pohjalla loppuvuoden bilekauden avajaisia. Valmistui sitten sopivasti ennen ensimmäisiä pippaloita. Koska sää oli aina mälsän harmaa, se jäi kuvaamatta ja julkistamatta.

Viime viikonloppuna se joutui seikkailuun. Bileillan päättäjäisiksi hukkasin sen Tampereen humuun ja sumuun, Hämeenkadulle. Enkä löytänyt vaikka palasin etsimään. Ehdin jo jonkun aikaa surra menetettyä laukkua, Visakorttia, kännykkää, muutamaa kolikkoa ja omaa tyhmyyttäni. Kunnes Maanantaina soi puhelin. "Kirsi täällä moi, olitko viikonloppuna Tampereella.... hukkasitko laukkusi?"  (Sitä on siis oltu Tampereella eikä päästy edes messuille). Vastasin kumpaankin kysymykseen joo, ja siitä se sitten vyyhti aukeni. Tänään näin kun postipoika pudotti pullean kirjekuoren meidän postilaatikkoon. Ihana jälleentapaaminen!

Tässä se nyt on kuvattuna keskellä päivää. Eikö olekin valoisaa?

Malli Ihan omasta päästä.
Langat Gjestal Elegante ja Novita Tennessee. Kahvassa lisäksi Novita Malibu. Viimeistelyyn Novita Black.
Puikot En enää jaksa muistaa.
Menekki Noin yksi kerä Elegantea, muita ihan vähän.
Muut tarvikkeet 18 cm pitkä musta tavisvetoketju, käytöstä poistettu silkkinen tyynynpäällinen vuoriksi.

Aloitin tuttuun tapaan luomalla laukun leveyden verran silmukoita Elegantella ja Tennesseellä, sitten neuloin tasona paksuuden verran. Tämän jälkeen poimin silmukat päädyistä ja toiselta sivulta ja jatkoin pyörönä kavennellen päädyssä silloin tällöin. Kun sain korkeutta aikaiseksi mieleiseni määrän, päätin sivusilmukat ja jätin toisen päädyn silmukat odottamaan. Toisen päädyn silmukoilla aloin neuloa I-cordia kolmella langalla, siis Malibu otettiin kaveriksi jotta saataisiin hieman paksumpi kahva. Kun remeli oli sopivan mittainen silmukoin sen toisen päädyn odottaviin silmukoihin.

Sitten jätin laukun muhimaan lankakoriin. Sillä aikaa pesin tummansinisen revenneen silkkityynynpäällisen, jonka olin muinoin saanut jonkin lehden tilaajalahjaksi. Kun bilekausi alkoi lähestyä, käytin olemattomia ompelijantaitojani ja huonoa ompelukonettani virtuoosimaisesti saaden aikaan silkkisen pussukan, joka sopi bilelaukkuaihion sisään. Nuppineuloin, harsien ja manaillen ja lopulta käsin ommellen sain yhdistettyä laukun päällisen, vuorin ja vetoketjun. Olin voittaja!

Kunnes sitten koitti viikonloppu ja olin luuseri. Onneksi on vielä ihania rehellisiä ihmisiä olemassa! Kiitos Kirsi Jyväskylästä!

Nämä kaikki oli tallessa!

Syksyllä ostin Pellavasopista Tampereelta pari kiekkoa virolaista hahtuvaa. Yht'äkkiä viime Sunnuntaina ne alkoivat pitää sellaista älämölöä että ne oli pakko ottaa puikoille. Sitäpaitsi tarvitsin uuden käsilaukun.

Malli Oma muuten, mutta läpän virkkauskuvio täältä
Lanka Virolainen hahtuva kaksinkertaisena
Menekki noin 220 g
Puikot 5 mm pyörö
Huovutus 40° C kirjopesu, kutistui noin 50 %
Nappi Jostain kulkeutunut yksinäinen

Tämä oli mukava projekti. Neuloin pohjasta ylöspäin valtavan pussin, josta kaventelin ensin molempien leveiden sivujen reunoissa ja sitten lopuksi vielä päätyjen reunoissa, jolloin pohja jäi leveämmäksi kuin suuaukko. Sitten päätin etureunan silmukat ja jätin sivun silmukat odottamaan.  Taakse neuloin pienen pätkän läppää. Tähän asti homma muistutti muuten etäisesti kännykkäpussin neulomista, mittakaava oli vain hieman toinen.

Läpän silmukat päättelin virkkaamalla ja jatkoin virkkausta Garnstudion ohjeen mukaan. Hihnaan poimin reunan silmukat ja kavensin muutaman pois, sitten neuloin toista metriä pitkän hihnan ja silmukoin kiinni toiseen reunaan. Sitä ennen täytyi tietysti silmukkamäärä lisätä ennalleen.

Tämän jälkeen koko hoito pesukoneeseen. Liekö aloittelijan tuuria, mutta laukusta tuli juuri passeli. Litteä hihna oli paikoitellen huopunut kaksinkerroin mukavan pyöreäksi, ja neulasinkin loput hihnasta samaan malliin. Napin paikkaa piti mallailla hieman, mutta napinreiästä ei tullut ongelmaa. Niitä löytyi ihan yllin kyllin!