Niin se vaan oli aloitettava taas uusi sukkaprojekti. Eilisillan väkertelin Koivunlehtishaalin kimpussa ja tulos oli noin 2 grammaa lisää shaaliin... Ainakin puolitoista tuntia vietin purkamalla silmukka kerrallaan. Koska elämänlankoja on tullut laitettua viimeksi noin metri sitten, ei oikein muuta vaihtoehtoa ole.

86637.jpg

Näytin työlle vähän nuppineuloja, jotta se ymmärtäisi pian pääsevänsä ehostukseen ja lopettaisi temppuilun. Oikeasti olisin halunnut sellaisia pitkiä lasipäisiä nuppineuloja, mutta täällä periferiassa on tyydyttävä siihen mitä on tarjolla, eli tynkiin pieninuppisiin.. Ja siihen hintaan mitä pyydetään, ei auta marketissa tinkiminen. No, lasipäisiä ovat sentään.

Tuosta purkamissessiosta jäi sellaiset traumat että päätin jättää Koivunlehtisaalin hautumaan. Sen sijaan ajattelin että näistä haavoittunut sieluni saisi hieman balsamia.

86635.jpg

Uutukainen sukkakirja, ihanaa käsinvärjättyä Opalia (Handgefärbt Pullover & Sockenwolle Farbe 19 ) ja rämisevät kerinpuut. Heti alkoi elämä kirkastua. Merinosilkin kerimisen jälkeen sukkalangan keriminen on lastenleikkiä, helppoa ja vaivatonta. Käteen sopivasti muotoutuneet (siis ainoat) 2½ mm bambusukkapuikot pääsivät taas töihin. Malli on Lichen Ribbed Sock Nancy Bushin kirjasta  Knitting Vintage Socks.

86642.jpg

Kymmmenen senttiä vartta jo ribattuna, noinkohan pääsen walesilaisesta kantapäästä ohi ennen Euroviisuja. Tämä ei ole ihan aivotonta neulontaa.