1026809.jpg

Malli Kurzeme 7c Lizbeth Upitisin kirjasta Latvian mittens
Lanka Novita Florica valkoinen, oranssi, keltainen, musta ja vihreä
Menekki 88 g
Puikot 2,25 mm bambusukkikset

Nämä ryökäleet veivät viikon neulomisaikaa (tuli toki muutakin hommailtua), mutta meinasi tosiaan tulla jo kirjoneuleplääh. Loppuajasta kolmella värillä yhtäaikaa neulominen alkoi toki sujua vähän paremmin, enää ei jokaisen kerroksen jälkeen tarvinnut selvittää keriä. Itse asiassa jos kerät olisivat alle puolen metrin päässä neuleesta suoraan edessä, olisi melko vaivatonta ottaa lanka aina siten että ylimääräisiä kierteitä tule. Totuus vain on se että neulottua tulee melkein missä vaan jolloin langat tulevat neulekassista jolloin kiertyminen on 110-prosenttisen varmaa. Muut langat tähän projektiin ostin toissa keväänä Novita-klubin lankakaupasta, mutta tuo vihreä on ihan aitoa avainlipullista 80-luvun Floricaa.

Neljättä väriä en loppuaikana enää lisännyt kerävalikoimaan, vaan nopeutin menetelmää. Koska keltaista tarvittiin vain yhdellä kerroksella silloin tällöin, katkaisin siihen arviolta tarvittavan määrän lankaa ja neuloin yhden silmukan. Sitten jätin sen lapasen sisälle odottamaan seuraavaa puikkoa, jossa sen vuoro tulee. Pujottelin langan kanavaneulalla oikeaan kohtaan ja neulaisin taas yhden silmukan, ja sitten taas lanka huilimaan. Tämä helpotti kerien selvitystyötä huomattavasti. Vähän se tuntui kyllä huijaamiselta, toisaalta huijaamiseksi lasken vain sen että peukaloihin silmukoin keltaiset täplät vasta jälkeenpäin. Eikä sekään ollut kovin helppoa.

Välillä meinasi jo usko loppua kerta kaikkiaan, sillä neuloessa kauniin sileä pinta muuttui puolessa tunnissa ryppyiseksi ja kupruiseksi ja sen näköiseksi, että taustalla juoksevat langat on kiristetty. Ajattelin neuloessa (kuten viisaat neulesiskot joskus opettivat) että "prässätäänhän se sitten", ja jatkoin neulomista. Liotus, huuhteluainekäsittely ja tasokuivaus tuottivat jo näin tasaisen pinnan, joten jätän sen prässäämisen väliin. Ehkä toisen peukalon voisin höyryttää, tuli ehkä oltua hieman kipakalla tuulella sitä neuloessa.

Nyt julistan sitten huonokuvakauden alkaneeksi. Talviaika tai ei, päivänvaloa en näe muulloin kuin viikonloppuisin. Tämän kuvan räppäsin varastettuna hetkenä iltapäivällä (vesisateessa salaman kanssa), kun kävin kesken työpäivän kuljettamassa kyynärsauvoilla köpöttelevää Neiti 12 v:tä koulusta kotiin. Ratsastuslapasia ei testata vielä vähään aikaan. Heppa heitti selästä ja neidiltä revähtivät nilkasta nivelsiteet alas tullessa. Onneksi ei mitään vakavampaa sattunut.