Eivät ihan veljeksiltä näytä nämä sukat, mutta ehkä serkuksilta?

1844967.jpg

Malli 64s, 3o1n, ranskalainen kantapää, koko 38
Lanka Noro Kureyon Sock väri S164 lot C (420 m / 100 g), 70 % villa, 30 % polyamidi
Menekki 65 g
Puikot 2,25 mm KnitPicksit

Luistavasta puikkovalinnastani huolimatta neulonta ei luistanut kovin hyvin. Noro Kureyon Sock on neulottaessa erittäin karkeaa ja luistamatonta, mikä saattaa johtua tuosta polyamidilisäyksestä. Jo ennen ensimmäisen sukan kantapäätä tuli solmu, ja mallikerta sen jälkeen ei jatkunutkaan samasta väristä. Koska lanka on karkeaa ja helposti sotkeentuvaa, en vaivautunut purkamaan kerää niin paljon että olisin voinut jatkaa oikeasta kohdasta. Sen sijaan jatkoin mitään muuttamatta ja päätin tehdä toiseen sukkaan samanmoisen leikkausen.

Päätös oli oikein hyvä, sillä puuttuvassa kohdassa olisi ollut pitkä pätkä harmaata ja turkoosinsinistä. Niitä en enää tähän soppaan kaivannut, sillä värien kirjavuus on näinkin melkoinen. Neuloin sukat melko ristiriitaisissa tunnelmissa, sillä olin jo kertaalleen päättänyt että en osta näitä sukkalankoja, koska ne ovat niin kalliita eikä niissä ole minun suosikkejani Kureyonin väreistä. Jostain syystä lipsuin päätöksestäni ja tilata pamautin yhden kerän.

Lopputulos kyllä jotenkin palkitsi voimiakin vaatineeen neulomisurakan (todellakin ajattelin välillä että saisi jo loppua tämä urakka), sillä langan karheudesta huolimatta sukat ovat ihan aitoa Noroa: pehmeät ja mukavan tuntuiset jalassa. Saan pitää sukat itse, sillä ne täytyy pestä käsin. En anna koskaan lahjaksi käsinpesua vaativia sukkia. Lahjasukkatakuuni kattaa reikiintymisen, mutta kutistunutta sukkaa en saa venytettyä takaisin alkuperäiseen kokoon. Valitettavasti.