Ensimmäinen mohairneule.

KIP-reissulta tarttui matkaan tällaiset. Isohkon lankaliikkeen mukava myyjätär "kieltäytyi" myymästä minulle kolmea kerää tätä hurmaavaa lankaa kolmiohuiviin sanoen että kahdesta saa jo ihan kohtuullisen kokoisen huivin, metrejä kun on niin paljon. Ja niitä onkin noin 400 / 100g.

Edit. Muistin väärin, metrimäärä korjattu

102361.jpg

Toinen kerä on jo puikottu mallitilkkua ja muutamaa metriä lukuunottamatta kolmioksi Ziinan Kevät-huivin ohjeella. Pyöröpuikon paksuus on 5 mm. Huivilla on mittaa jo sen verran että sitä voisi käyttää mummohuivina päässä, joten toisen kerän siihen neulottuani saan varmasti reilun kokoisen hartianlämmikkeen. Huitsin nopeaa neulottavaa Merinosilkiin verrattuna!

102360.jpg

Tämä on mukava malli neuloa. Hieman kauhistelin lähteä ihan uudenlaista mallia tekemään mohairlangasta. Olen lukenut melkoisen karmeita tarinoita mohairin purkamisesta... onneksi en ole joutunut (vielä) purkamaan. Malli oli uskomattoman helppo omaksua.

Nyt alkaa kyllä omatunto kolkuttaa. Jo kaksi huivia tekeillä yhtä aikaa. Mitäs jos jompi kumpi jää UFOksi? Viime talvelta on jäänyt yksi huovutusprojekti ufoutumaan... paksut sukkapuikot olivat neideillä käytössä enkä olisi päässyt omien lapasteni kimppuun kuin vasta keväällä... silloin ei punavihreä Huopanen enää houkutellut yhtään. Muut UFOt (myös vuosikertaufot) olen purkanut kevättalvella, mutta langat on vielä pesemättä. Huoh. Milloinkahan sitä...